Unbroken8000 karsinta

Tämä syksy on ollut todella hiljaista aikaa täällä blogin puolella, pahoittelut siitä. Mulla on elämässä tällä hetkellä meneillään todella vaikeita asioita, mitkä on vieneet ajatukset ja jaksamisen pois lähes kaikesta ylimääräisestä. Ikävä kyllä myös treenaamisesta. En ole sitten elokuun Karjalan Kovin -kisojen jälkeen saanut treenejä kulkemaan vielä ollenkaan. Ensin pidin ihan täyslepoa kisojen jälkeen, hetken ehdin treenata siinä välissä, kunnes tuli flunssa ja viime aikoina treenaaminen ei yksinkertaisesti ole innostanut.

Kaiken sellaisen tekeminen, jossa pitäisi keskittyä tai saada paljon tehoja irti, tuntuu nyt todella vaikealta. Ja siitä hyvänä esimerkkinä eilen tekemäni Unbroken8000 karsinta. Tiesin tilanteen, ettei treeni kulje tällä hetkellä, joten tavoite karsinnan suhteen oli yksinkertaisesti se, etten luovuttaisi ja jättäisi sen tekemistä kesken. Huono merkki oli sekin, ettei mua jännittänyt ollenkaan. Tuntui vaan pahalta meidän tiimin puolesta, että koko homma saattaa kusta mun takia!

Processed with VSCO with hb1 preset

Unbroken by CrossFit8000 karsinta

Laji 1:

Tavoitteena saada mahdollisimman monta toes to baria (varpaat tankoon -liikettä) kahdeksan minuutin aikana. Aina kun tulee alas tangosta, tulee soutaa saman verran kaloreita, kuin toes to bareissa sai toistoja. Vasta tämän jälkeen saa mennä takaisin tangolle ja jatkaa toes to barien tekemistä.

Lähdin tekemään seiskoja, joita meni sellaiset viisi kierrosta. Siitä toistot putosi parin kierroksen ajaksi viiteen ja viimeisen kierroksen pysyin väkisin tangossa tehden loppuun vielä 15 toistoa. Tuloksena 60 toes to baria.

Laji 2:

Seitsemän minuuttia aikaa löytää oma kakkosmaksimi (2RM) ylöstyönnössä (tanko lähtee maasta).

Ensimmäiseen yritykseen laitoin varman painon, jotta liikkeeseen sai tuntumaa ja siitä oli hyvä lähteä korottamaan. Ensin nousi 60 kg, seuraavaksi 65 kg ja kolmas paino oli 70 kg. Seitsemälläkympillä epäonnistuin ensimmäisellä yrittämällä. Toinen ylöstyöntö jäi eteen, josta sain sen vielä takaisin rinnalle, mutta seuraavakin yritys jäi eteen ja tanko putosi maahan. Aikaa oli vielä jäljellä, joten lepäsin minuutin ja yritin uudelleen. Nyt parempi keskittyminen ja molemmat nousi ylös asti!

Laji 3:

8 minuutin AMRAP (tavoitteena saada niin monta toistoa kuin mahdollista kahdeksassa minuutissa):

20 chest to bar (rinta tankoon -leuanveto)
20 kahvakuulaheilautus @ 16 kg
20 wall ball (seinäpalloheitt0) @ 6 kg
20 etukyykky @ 45 kg
20 boksin yli burpee
20 etukyykky
20 wall ball
20 kahvakuulaheilautus
…etc.

Ylöstyöntöjen jälkeen oli pakollinen kolmen minuutin tauko, jonka jälkeen lähti karsinnan viimeinen laji. Eniten mua jännitti etukäteen etukyykky-burpee-etukyykky yhdistelmä, mutta lopulta kävikin niin, ettei sinne toisiin etukyykkyihin ollutkaan enää mitään asiaa, kun hyydyin jo burpeissa. Tässä lajissa sen huomasi ehkä parhaiten, miten tehot vaan loppui. Itsestään ei yksinkertaisesti saanut enää mitään irti ja tuloksena 99 toistoa.

Jos tilanne olisi eri, olisin tuloksiin (etenkin viimeiseen lajiin) ihan äärimmäisen pettynyt ja tekisin karsinnan vaikka väkisin vielä sunnuntaina uudestaan. Nyt on kuitenkin vaan hyväksyttävä, että treenaamattomuus, psyykkinen kuormitus ja sairastelu tuossa välissä vaikuttaa sen verran, etten tällä hetkellä parempaakaankaan pysty. Ja kuten sanottu, niin harmittaa vaan meidän tiimin puolesta, mutta onneksi nekin jo lohdutteli, että crossfitia tää vaan on. Ja niinhän se onkin.

Mutta jottei tästä nyt välittyisi pelkkiä synkkiä fiiliksiä, niin todettakoon vielä, että töissä (olen Peurungassa kuntoutuspuolella psykologiharjoittelijana) menee edelleen ihan superhyvin ja tykkään työstä ihan älyttömästi! :) Se onkin ollut yksi mun pelastus tänä syksynä, kun on saanut muuta ajateltavaa ja kun siitä on vielä nauttinutkin niin paljon. Pelottaa vaan, miten nopeasti aika menee ja kohta huomaankin harjoittelun olevan jo ohi! (No okei, on tässä onneksi vielä joulukuun loppuun aikaa, mutta silti!) Mutta joka tapauksessa, sunnuntaihin asti on aikaa syöttää karsintatuloksia ja sen jälkeen nähdään, miten meidän french toast mafialle (älkää kysykö :D) käy!

 Ps. Kiitos Zeropointille noista trikoista, ne on ollu ihan parhaat!

Read More

ExtremeRun 2016

img_8814

Eilen oli hieman erilainen päivä, kun osallistuin ensimmäistä kertaa ExtremeRuniin! Olin miettinyt jo monta vuotta, että joku tällainen hardcore juoksukilpailu olisi hauska kokea ja nyt viimein sellaiseen tuli lähdettyä. Oltiin ilmottauduttu kaverin kanssa mukaan, mutta flunssan takia Milla lähtikin lopulta vain huoltajaksi. Ei tosin ollut itselläkään kaukana, etteikö juoksu olisi jäänyt väliin, sillä viime viikko meni mullakin täyslevossa flunssaa potiessa. Viikonloppua kohden se alkoi kuitenkin hellittää niin, että uskalsin lähteä kisaan mukaan. Ja onneksi lähdin, hyvin kulki ja hauskaa oli! :)

Kyseessä on siis juoksukilpailu, jossa reitin varrelle on rakennettu erilaisia esteitä, jotka pitää selvittää tavalla tai toisella. Kisarata oli noin kuuden kilometrin mittainen ja sai päättää, kiersikö sen kerran vai kahdesti. Mä olin osallistunut kilpasarjaan, jossa oletuksena oli, että radan kiertää kahdesti ja suorittaa kaikki esteet. Monet olivat lähteneet kisaan vain hauskanpito mielessä ja suurin osa porukasta oli pukeutunutkin sen mukaisesti! Oli keijuja, batmaneja, inkkareita ja yhdessä vaiheessa juoksua muakin ajoi takaa vihreätukkainen zombi. Mä olin vähän tylsemmällä varustuksella liikenteessä, eikä oma kilpailuvietti antanut periksi ottaa juoksua pelkän hauskanpidon kannalta. Halusin painaa mahdollisimman kovaa ja katsoa, miten hyvin voin tällaisessa kisassa pärjätä!

hiekkanousueste

Radan alkuosuus oli kaikista raskain. Se kulki tiheän metsikön läpi, jossa oli niin jyrkkiä nousuja kuin laskujakin. Ensimmäisellä kierroksella metsässä ei kulkenut mitään polkua, toisella kierroksella rataan oli jo tallautunut jonkinlainen ura, jota seurata. Metsikön jälkeen saavuttiin soramontulle, jossa vedettiin hiekkamäkiä ylös-alas. Siellä oli myös kiipelyeste, joka piti ensin alittaa soramontulle mennessä ja ylittää takaisinpäin tullessa. Hiekan lisäksi rata kulki kivikkoa pitkin, jossa piti ihan oikeasti katsoa mihin astuu! Aamulla oli satanut, minkä ansioista hiekka ei pahemmin pöllynnyt, mutta kivet olivat sen sijaan todella liukkaita. Onneksi kaikki taisivat kuitenkin selvitä sieltä ehjin nahoin ja nilkoin! Ylläolevassa kuvassa näkyykin mun mielestä kaikista raskain este – kunnon hiekkamäki, joka piti kiivetä nelinkontin ylös. Kuvassa se ei ehkä näytä niin pitkältä ja jyrkältä mitä se oikeasti oli, mutta jalat oli tosissaan sen jälkeen aivan hapoilla!

Kunhan alkuosuudelta oli selvitty, muttui rata hieman helpompikulkuiseksi. Metsässä mentiin edelleen, mutta nyt puita ei ollut enää niin tiheästi ja osittain pääsi juoksemaan myös kuntorataa pitkin. Sen varrella reitillä oli vastassa niin rengaseste, jossa oli autonrenkaita kasattuna n. 10 metrin matkalta sekä sähköeste, jossa roikkui sähkönauhoja, jotka antoivat pieniä säkäyksiä kolmen sekunnin välein (mä en kylläkään saanut niistä mitään tuntemuksia). Näiden jälkeen tultiin pois metsiköstä ja kuntopolulta asvaltille, jossa vastassa odotti ensin tiukka nousu ja sen jälkeen jumppapalloeste, sitten kiipeilyeste (rakennusteline piti kiivetä ylös-alas) ja paras este koko reitiltä, vaahtoeste! Alikulkutunneli oli täytetty kokonaan vaahdolla ja toisella kierroksella vaahtoa oli niin paljon, ettei siitä kulkiessa nähnyt edes eteensä! Tästä matka jatkui putkille, jossa halkaisijaltaan n. puolen metrin putkista piti ryömiä läpi. Tässä vaiheessa kisaa oltiinkin jo aivan mudassa, hiekassa ja vaahdossa, toisella kierroksella myös aivan märkinä vesiesteiden jälkeen!

jumppapalloeste

Rantaa lähestyessä edessä oli vielä kolme autoa, jotka tuli ylittää. Niiden jälkeen oli vielä lyhyt juoksumatka laiturille, josta hypättiin veteen, uitiin n. 10 metrin matka ja jatkettiin rantaa eteenpäin, kunnes jouduttiin takaisin veteen kahlaamaan 100-200 metrin matka (pitkältä se ainakin tuntui)! Viimeinen este vielä muutamia kymmeniä metrejä ennen maalia (tai toiselle kierrokselle lähtemistä) oli sähköeste, jonka ali tuli ryömiä. Ensimmäiseltä kierrokselta tullessa askel painoi jo aika paljon ja Millankin mielestä näytin olevan siinä vaiheessa jo aivan poikki! :D Toinen kierros meni kuitenkin jopa helpommin kuin ensimmäinen. Metsiin oli jo tallautunut polku, jota seurata ja samoin hiekkaesteillä hiekka oli tamppautunut paremmin kuljettavaksi. Juoksukin kulki varsin hyvin esteiden välillä ja pystyin pitämään ihan hyvää tahtia yllä. Vaikka sykkeet olikin aika hurjia (keskisyke 186), ei missään vaiheessa vauhti tuntunut hyytyvän pahemmin. Aika ensimmäiseltä kierrokselta oli 45.23 ja toiselta kierrokselta 46.01, eli kokonaisuudessaan mulla meni noin 12 km rataan tunti ja 31 minuuttia.

sykekaavio tuloksetextremerun

Juoksun jälkeen olin aivan poikki, ihan märkä, mudassa, hiessä ja hiekassa. Mutta sehän tässä parasta olikin! :P Rataa oli niin paljon hauskempi kiertää kuin jotakin tavallista kymppiä tai puolimaratonia! Puhuttiinkin Millan kanssa, että ehdottomasti myös ensi vuonna tähän tai johonkin muuhun vastaavaan mukaan, todella hauska tapahtuma! :)

Processed with VSCO with hb1 preset
Ennen – jälkeen

Kuvat 1, 4 & 5: Milla Uusitalo
Kuvat 2 & 3: ExtremeRun Facebook -sivut

Read More

Karjalan Kovin 2016 – sunnuntai

Vielä viimeinen kisaraportti Karjalan Kovin 2016 -kisoista sekä hieman yhteenvetoa tuosta viikonlopusta!

c2b

Laji 6: ”Temppujuoksu”

10 käsipainotempausta (22 kg)
200 m juoksu
10 kahvakuulatempausta (24 kg)
200 m juoksu
10 tempausta tangolla (42,5 kg)
sprintti maaliin

Tämä laji näytti paperilla kivalta, mutta olikin käytännössä jotain ihan muuta. Sunnuntaina edelliset päivät alkoivat nimittäin ihan tosissaan jo painamaan, enkä varsinkaan vielä tuolloin aamusta meinannut saada itseäni millään käyntiin. Tästä lajista jäikin sellainen fiilis, etten saanut siinä ollenkaan tehoja irti.

Käsipainotempauksista tykkään paljon ja niissä oli kevyt paino, joten ne meni vielä hyvin. Kuitenkin heti niiden jälkeen juoksussa tuntui, että jalat jäivät vain seisomaan paikoilleen, kun yritti itse päästä eteenpäin ja vaikka pää koitti käskyttää menemään lujempaa, ei vaan pystynyt. Kahvakuulatempauksetkin meni ihan hyvin, mutta viimeiset, tangon kanssa tehtävät tempaukset olikin jo selvästi raskaampia ja niistä yhden toiston missasinkin. Olisin toivonut ja kuvitellut, että laji olisi mennyt itsellä paremmin, mutta nyt piti tyytyä aikaan 4.57 ja 35. sijaan.

Laji 7: ”21 – 15 – 9″

3 kierrosta:
21 boksin yli hyppyä
15 chest to bar (rinta tankoon leuanvetoa)
9 maastavetoa (85 kg)

Aikakatto 8 min.

Tätä lajia olin odottanut eniten kaikista viikonlopun lajeista! Se jäikin mulla toiseksi lempparilajiksi heti ’köysi ja kärry’ lajin jälkeen. Boksit on yksi ihan mun suosikkiliikkeistä, ja myös chest to barit sekä maastavedot ovat hyviä liikkeitä mulle. Vähän jopa harmitti, että laji oli aivan viimeisenä, eikä siihen pystynyt enää antamaan niin paljon, kuin jos se olisi ollut kisojen alussa.

Olisin halunnut päästä lajin loppuun asti, mutta näin jälkikäteen ajateltuna se olisi vaatinut paljon pidempiä sarjoja chest to bareissa ja nyt jouduin pätkimään lähes kaikilla kierroksilla tuon 15 toistoa melko pieniin osiin. Ehdin tehdä viimeiseltä kierrokselta 10 chest to baria, kun aika loppui. Tähänkin tulokseen olen kuitenkin ihan tyytyväinen, tulihan sillä kuitenkin erävoitto ja toinen kisojen paras kokonaissijoitus (15). Parhaat kymmenen jatkoivat vielä finaaliin, mutta tämän lajin osalta omat kisani olivat paketissa.

DSC01705

Yhteenvetona kisoista voi kai todeta, että melkoista vuoristorataa mentiin, niin omien tunteiden kuin sijoitustenkin puolesta. Toisaalta otin elämäni ensimmäiset pari erävoittoa, joista tuli myös kisojen parhaimmat sijoitukset. Joihinkin lajeihin en taas saanut joko päätä tai kroppaa toimimaan niin kuin olisin halunnut, ja osittain sen takia jäi huono fiilis ja tuli huonoja sijoituksiakin. Vaikka sen jälkeen kun sain flunssan pidettyä kurissa ennen kisoja, olin vaan onnellinen siitä, että ylipäätään pääsin kisaamaan, mutta silti myös kokonaissijoitus jäi kaivelemaan. Yksi tavoite mulla oli nimittäin lähteä parantamaan omaa karsintasijoitusta (30.), mutta kisojen kokonaistuloksissa jäinkin lopulta sijalle 31. Ei toisaalta tapahtunut mitään älytöntä romahdustakaan, mutta harmitti se silti. Onneksi huono fiilis ei kestänyt kovin kauaa, sillä finaalin jälkeen olin vaan niin onnellinen Sannan puolesta, joka otti ja voitti kilpailut tänäkin vuonna! Huikea nainen!

Mainittakoon vielä loppuun, etten ole koskaan ikinä ollut niin rikki, kuin mitä olin kisojen jälkeen. Maanantaina tuntui, kuin olisi kärsinyt aivan jäätävästä krapulasta! Päätä ja joka ikistä lihasta särki, oli vaan kamala jano koko ajan ja töissä olisi tehnyt mieli itkeä, kun väsytti niin paljon (:D)! Kisojen jälkeinen viikon totaalilepo tulikin varmasti tarpeeseen, mutta sen jälkeen onkin ollut vaikeuksia saada treenejä taas kulkemaan. Siihen on toisaalta montakin syytä juuri nyt, kuten mm. ohjelmoinnin vaihto. Invictus saa nyt ainakin hetkeksi jäädä, mutta vielä en tiedä, millä sen korvaisin! Hyviä vaihtoehtoja olisi monia, joten pitää vielä miettiä hetki. Mutta jospa tämä treenisyksy tästä vähitellen saataisiin käyntiin, niin sitä voisi olla taas iskussa sitten Unbrokenissa! :)

Kuva 1: Eino Ansio
Kuva 2: Anni Honkala

Kuvien trikoot: Zeropoint Athletic tights

Read More

Karjalan Kovin 2016 – lauantai

Kisaraportti jatkuu, seuraavaksi käsittelyssä toisen kisapäivän lajit!

köysi

Laji 2: ”Köysi ja kärry”

3 kierrosta:
3 – 2 – 1 köysikiipeilyä (ilman jalkoja)
Kottikärryn työntö (150 kg lastia)

Aikakatto 6 min

Tästä lauantain aloittavasta lajista tulikin lopulta mun koko kisojen lemppari! Etukäteen lajista oli kuitenkin todella vaikea sanoa, miten se tulee menemään eikä mitään tarkkaa tavoitettakaan voinut asettaa. Lämmittelyalueelta ei löytynyt köyttä eikä kottikärryjä, joten piti liikkeisiin lähteä ns. kylmiltään. Mun ainoat tavoitteet oli selvitä maaliin aikarajan puitteissa ja olla kaatamatta kottikärryjä!

Lähdin tekemään lajia varman päälle ja huilasin tarpeeksi pitkään jokaisen kiipeämisen välissä, jotten varmasti saisi yhtään hylättyä toistoa. Myös kottikärryjä työnsin melko varovasti, ettei ne pääsisi kippaamaan missään vaiheessa. Kaikki kierrokset meni tasaisesti ja sain aika nopeasti kärkipaikan omassa erässäni. Viimeisellä kierroksella uskalsin jo ottaa juoksuaskeliakin kottikärryjen kanssa ja lopulta voitin oman eräni ajalla 4.45! Kokonaistuloksissa olin viidestoista ja sain nostettua sen myötä myös kokonaissijoitustani, joten senkin puolesta lajista jäi todella hyvä fiilis! :)

DSC01650

Laji 3: ”Keskivartalokeikka”

30 toes to bar (varpaat tankoon)
10 m käsilläkävely
30 käsilläseistontapunnerrusta
10 m käsilläkävely
30 toes to bar

Aikakatto 9 min

Tätä lajia olin pelännyt eniten etukäteen, sillä käsilläkävelymatkaa ei oltu ilmoitettu ennen kisoja. Eniten pelkäsin että matka, joka täytyy edetä aina putkeen tulematta välillä alas, olisi useita metrejä, enkä pääsisi sen takia etenemään ollenkaan. Matka oli kuitenkin onneksi vain pari metriä, vaikka lopulta sekään ei tuntunut kovin helpolta. Suurin osa ajasta mulla tässä lajissa menikin siihen, että yritin parhaani mukaan toes to barien jälkeen päästä käsilläkävellen seinälle, jossa tuli suorittaa käsilläseisontapunnerrukset. Kun sitten viimein pääsin seinälle asti, olikin olkapäät jo sen verran loppu, että punnertaminen tuntui ihan todella raskaalta. Sain vain kuusi punnerrusta tehtyä, kunnes aika loppui. Sijoitus tässä lajissa oli 35.

Laji 4: ”Voimatesti”

3RM thruster (etukyykky + ylöstyöntö) ladder

Tästä lajista jäi ehkä kaikista huonoin maku suuhun näin jälkikäteen ajateltuna. Etenkin oma asenne tätä lajia kohtaan jäi harmittamaan ja tuli siitä koko kisojen huonoin sijoituskin, 40. Jotenkin se, että tiesin jo valmiiksi tämän olevan itselleni huono laji, vei mun motivaatiota todella paljon, eikä sen takia edes huvittanut yrittää tosissaan. Toisin sanoen en saanut ollenkaan päätä mukaan tähän, kunhan vain suoritin lajin alta pois.

Olin ottanut aiemmin treeneissä thrusterkolmosen 60 kilolla ja alunperin se oli oma vähimmäistavoite. Kisoissa kuitenkin selvisi, että laji tehdään ns. ladderina, eli liike suoritettiin kasvavalla painolla aina 45 sekunnin välein. Viimeisen onnistuneen kolmosen sain 55 kilolla ja sen jälkeen sain vain yhden onnistuneen toiston kuudellakympillä. Vähän jäi siis tuloskin kaivelemaan, mutta eniten kuitenkin se oma asenne tässä lajissa! Tästä pitää ehdottomasti ottaa opikseen seuraavia kisoja varten.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Laji 5: ”Rantaralli”

n. 3,5 km juoksu
300 m uinti
70 m sprintti

Lauantain päätti kisojen puhutuin laji, rantaralli! Ensimmäistä kertaa Suomen crossfit-kisoissa oli mukana avovesiuintia. Kuvittelin, että olisin pärjännyt juoksuosuudella hyvin ja jäänyt sen sijaan uinnissa, mutta jäinkin jo juoksussa kauas kärkijoukosta! Siellä oltiin kyllä vedettykin ihan älytöntä menoa, sillä mäkin painelin menemään sellaista 4.30-5.00 min/km vauhtia! Alussa ajattelin, että liian kova aloitus tulee ihan varmasti kostautumaan joillekin, mutta en mä siinä juoksun loppupuolellakaan saanut kuin pari päänahkaa napsittua.

Juoksun jälkeen vesi ei onneksi tuntunut kovin kylmältä, mutta siinä vaiheessa sen tajusi, kun koitti pistää päätä veden pinnan alle ja hengitys meinasi salpaantua! Suosiolla siis pää pinnan päällä ja omaan tahtiin 300 metriä rintauintia. Sain uida onneksi melko yksin, kukaan ei ollut hengittämässä niskaan, mutta toisaalta ei ollut hirveästi mahdollisuuksia ottaa enää enempää kilpailijoitakaan kiinni. Vaikka oma juoksukunto jäikin kaivelemaan (tai oikeastaan kärjen juoksukunto hämmästyttämään!), olin ihan tyytyväinen sijoitukseeni tässä lajissa, 25.

Seuraavassa jutussa vielä sunnuntain lajit ja yhteenvetoa kisoista! :)

Kuva 1 : Eino Ansio
Kuva 2: Anni Honkala
Kuva 3 & 4: Marjo-Rita Juntunen

Read More

Karjalan Kovin 2016 – perjantai

Noniin! Nyt kun kisoista on palauduttu ihan kunnolla ja blogikin saatu taas pystyyn (pahoittelut siitä, käyttökatko tuli itsellekin yllätyksenä), niin täältä tulisi kisaraporttia! Ajattelin jakaa raportin kolmeen osaan kilpailupäivien mukaan, niin pysyy postausten pituuskin (toivottavasti) kohtuuden rajoissa. Aloitetaan siis perjantaista!

IMG_5733

Mun osalta kisat eivät alkaneet ihan toivotulla tavalla, kun juuri ennen kisoja, torstaiaamuna heräsin kurkkukipuun ja koko päivän tuntui siltä, että olisin tulossa kipeäksi. Aloin jo valmistautumaan henkisesti siihen, että en ehkä pääsekään kisaamaan, mutta ilmeisesti paniikissa vedetyt vitamiinit, valkosipuliöverit ja buranat tepsi kuitenkin sen verran, ettei olo ollut pahentunut perjantaihin mennessä ja pääsin aloittamaan kisaurakan. Lappeenrannan Kimpisen urheilukenttä oli valaistu iltakilpailua varten ja perjantain kisakokemus olikin siinä mielessä ihan huikea!

Kisat alkoivat lajilla ”V8”:

4 kierrosta:
8 rinnallevetoa (raakana)
8 etukyykkyä
8 ylöstyöntöä

Paino 52,5kg, aikaraja 8 minuuttia.

IMG_5735

Etukäteen julkaistuista lajeista tämä oli se, mitä odotin kaikista vähiten. Oltiin kokeiltu tehdä laji jo ennen kisoja, joten se, miten pahalta laji tulee tuntumaan, oli vielä tuoreessa muistissa. Tiesin myös, että työnnöt hidastavat mun menoa sen verran, ettei kovin hyvää sijoitusta voinut lähteä lajista haaveilemaan. Treeneissä tehdyn suorituksen perusteella asetin tavoitteeksi saada vähintäänkin kolme täyttä kierrosta kahdeksassa minuutissa, mutta tästä jäätiin viiden toiston päähän, tuloksena kaksi kierrosta, 8 rinnallevetoa, 8 etukyykkyä, kolme työntöä ja 37 sija.

Vaikka kaksi ensimmäistä kierrosta tuntuikin menevän ihan hyvin aina etukyykkyihin asti, alkoi toisen kierroksen työnnöt jo painamaan selvästi (ks. alin kuva :D) ja varsinkin kolmannella kierroksella tahti hyytyi jo todella pahasti. Etukyykyt vei tehoa rinnallevedoista ja työnnöistä, ja pahinta lajissa olikin juuri se hapotuksentunne jaloissa! Lajin jälkeen sai kuitenkin hyvillä mielin lähteä seuraavan päivän haasteisiin, sillä pahimmasta lajista oli nyt selvitty! :)

IMG_5783

Kuvat: Anni Honkala

Read More

Ensimmäinen työviikko takana

DSC00960

Throwback mökkimaisemiin toiseksi viimeiseltä lomaviikolta

Aloitin viime tiistaina työt Peurungassa psykologiharjoittelijana. Jotkut tietää Peurungan varmasti sen kylpylästä ja kaikista muista aktiviteeteistä sekä tapahtumista, mutta Peurungassa toteutetaan lisäksi erilaisia kuntoutuskursseja, joiden työryhmissä on myös psykologi mukana. Tämän ensimmäisen viikon olen lähinnä kiertänyt mun ohjaajan ja parin muun psykologin kanssa, seurannut heidän työtään sekä tarkkaillut ryhmä- ja yksilötapaamisia vain sivusta, mutta viimeistään parin viikon päästä mulle tulee jo ihan omia ryhmiä vedettäväksi ja omia kuntoutujiakin yksilökäynnille!

Ensivaikutelma paikasta on ihan todella hyvä ja tälläkin viikolla ajelin joka päivä sekä töihin että sieltä pois hymyssä suin! Tajusin jo parin vuoden psykologian opintojen jälkeen, ettei se ns. perinteinen terapiatyö ole sitä mun ominta aluetta ja ehkä siksi tuolla hommat vaikuttaakin niin lupaavalta, koska psykologin rooli on kuntoutustyössä selvästi enemmän ohjaava ja neuvova. Lisäksi työtehtävät ovat monipuolisia, kun on vaikka miten paljon erilaisia kuntoutuskursseja ja ryhmiä, joissa on erilaisia keskusteluja ja lähes joka viikko on taas edessä uusi ryhmä uusilla ihmisillä. Kuntoutus on vielä siinäkin mielessä ihana työkenttä, että sinne tulevat ihmiset ovat lähes aina päässeet kuntoutukseen, eli asiakkaatkin ovat (ainakin useimmiten) myös motivoituneita!

Mun oman ohjaajan lisäksi talossa on myös neljä muuta psykologia, joilta saan mennä milloin tahansa kysymään neuvoa ja lisäksi pääsen tarkkailemaan näiden kaikkien tapaa tehdä tuota työtä. Psykologien lisäksi talosta löytyy mm. fysioterapeutteja, liikunnanohjaajia, lääkäreitä, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, ravitsemusterapeutteja… Todella moneen kuntoutuskurssiin liittyy kuntotestejä sekä keskustelua ravitsemuksen ja liikunnan tärkeydestä, joten koen myös mun liikunnan opinnoista olevan hyötyä tuolla ympäristössä työskennellessä. Lisäksi yksi kuntoutuksen tärkeimpiä asioita, tavoitteenasettelu ja motivointi, kuuluu ihan mun lempiaiheisiin muutenkin, joten näkisin että tuun kyllä viihtymään nämä seuraavat viisi kuukautta tuolla paremmin kuin hyvin! :)

Read More

Kilpailuihin valmistautuminen ja herkistely

Kaikki tietää, että kisoihin tulee lähteä levänneenä ja mahdollisimman hyvässä iskussa, mutta se onkin oma taiteenlajinsa, miten tuo paras mahdollinen kilpailuvalmius saavutetaan. Treeneihin pitää säilyä tietty tatsi ja harjoittelun tulee säilyä tarpeeksi kovana, ettei suorituskyky alkaisi laskemaan, mutta toisaalta pitäisi levätä niin paljon, että kaikki kasaantunut väsymys saataisiin karistettua ja se kaikista paras suorituskyky kaivettua esiin. Myös uni, ravinto ja kehonhuolto pitäisi optimoida kisojen lähestyessä.

Hyvin onnistuneella herkistelyllä voi kisoissa kyetä suorituksiin, mihin ei olisi harjoituksissa kuvitellutkaan pystyvänsä, kun taas huonolla valmistautumisella voi heittää hukkaan koko harjoituskauden tavoitteen, jos kisoissa ei pystytäkään antamaan parastaan.

DSC01432

Varsinainen herkistelyjakso tulee ajankohtaiseksi noin paria viikkoa ennen kilpailuja. Harjoittelun volyymia aletaan vähentämään, mutta intensiteetti säilytetään samana. Mitä kuormittavampi harjoitusjakso on alla, sitä enemmän treenimäärää kannattaa vähentää. Yleensä n. 40-60 % kevennys on sopiva, mutta erittäin kuormittavan harjoitusjakson jälkeen suurempikin kevennys voi olla tarpeen. Jos siis tavallisena treeniviikkona käytät harjoitteluun n. 15 tuntia, on sopiva määrä herkistelyjaksolla n. 6-9 tuntia viikossa. Harjoitusten intensiteetti olisi kuitenkin hyvä säilyttää samana tai ainakin lähes yhtä korkeana aivan herkistelyjakson loppuun asti, jotta myös itse kilpailuissa pystytään vetämään kovaa.

Voima eikä liiemmin kestävyyskään ehdi juuri parantua enää viimeisinä viikkoina ennen kilpailua, joten niiden treenaamisen sijasta kannattaakin keskittyä etenkin taito- ja tekniikkaharjoituksiin sekä lyhyisiin, kovatehoisiin treeneihin. Myös kaikista hapottavimmat treenit on hyvä unohtaa kisojen lähestyessä, jotta keho ehtii varmasti palautua harjoittelusta kilpailuja varten.

Crossfit on vielä siitä aivan omanlaisensa kilpailulaji, ettei siinä useinkaan tiedä, mihin on valmistautumassa. Kisojen lähestyessä kannattaakin tehdä mahdollisimman monipuolisesti erilaisia liikkeitä ja varsinkin sellaisia, joita ei ole pitkiin aikoihin tullut muuten tehtyä. Ja jos jotain lajipaljastuksia on kisoista tehty, kannattaa niitä tietysti käyttää hyödykseen ja ottaa tuntumaa lajiin jo etukäteen.

DSC01448

DSC01454

Oma roolinsa on myös henkisellä valmistautumisella. Kova harjoittelu on kuormittavaa myös henkisesti, joten myös pää pitäisi saada parhaaseen mahdolliseen iskuun ja karistettua pois myös kaikki ylimääräinen henkinen väsymys. Vaikka kilpailut jännittäisikin, niin pitäisi löytyä myös kova kisaamisen nälkä ja halu päästä sinne kisakentälle, sillä ei kai hommassa muuten mitään järkeä ole?

Jännitys kannattaa ottaa positiivisen kautta – sehän vain kertoo siitä, että jotain asiaa pidetään tärkeänä ja siitä halutaan suoriutua mahdollisimman hyvin. Pahimmillaan se voi kuitenkin viedä yöunet ja ruokahalun, mikä taas vaikuttaa negatiivisesti suorituskykyyn. Jos jännitys on liiallista ja haittaa selvästi omaa kilpailuvalmistautumista, kannattaa sitä opetella hallitsemaan erilaisilla rentoutumisharjoituksilla tai mielikuvaharjoittelulla.

Omiin seuraaviin kisoihin, Karjalan Kovimpaan on nyt tasan kaksi viikkoa aikaa. Pikkuhiljaa on siis alettava itsekin miettimään yhä tarkemmin, mitä ja miten on viisasta treenata. Raskaimmat maastaveto- ja kyykkytreenit on jo jätetty pois, ja pikkuhiljaa aletaan pudottamaan volyymia pois vähän enemmänkin. Taito- ja tekniikkaharjoittelu korostuu ja treeneistä tulee monipuolisia. Herkistelyjakso on itseasiassa todella hauska toteuttaa – on selvä päämäärä miksi treenata, ”peruspuurtaminen” on jo hoidettu, saa kikkailla vähän erikoisemmillakin jutuilla ja muutenkin tehdä vähän kaikkea monipuolisesti! :)

Lähteet ja lisätietoa aiheesta CrossFitin lajianalyysista: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/49997

Read More

Lomaviikon treenit

Viime viikko oli tavallaan mun loma. Vaikken valmennushommien lisäksi muita töitä nyt kesällä olekaan tehnyt, on aika mennyt opintojen viimeistelyssä, kuten gradun ja loppukokeen tekemisessä. Ensin ajattelin, että voisin kirjoitella mökilläkin gradua edes vähän, mutta parin päivän jälkeen hylkäsin koko idean. Oli ihana vaan rentoutua ja irtautua ihan kunnolla arjesta ennen harjoittelua ja täyspäiväisten töiden alkamista.

Otin mökin omasta rannasta kaiken ilon irti ja harjoittelin uintia minkä kerkesin! Karjalan Kovimman järjestäjät ovat tosiaankin vinkkailleet, että yksi laji sisältää todennäköisesti uintia ja koska se on mulle todella iso heikkous, tein ison osan viime viikon treeneistäkin vedessä. Eipä se kisoihin mennessä tule vahvuudeksi muuttumaan, mutta ompahan nyt ainakin tullut totuteltua veteen ja avovesiuintiin ihan huolella!

DSC01285

Parina päivänä kävin myös meidän mökkipaikkakunnan Mäntyharjun urheilukentällä tekemässä treenejä. Ensimmäisellä kerralla tein melko yksinkertaisen treenin vaan tuplanaruhyppyjä, juoksua ja burpeita yhdistelemällä, mutta toisella kerralla otin kahvakuulatkin mukaan ja vasta silloin huomasin myös kentän laidalla olleen leuanvetotangon! Toisella kerralla saikin jalat kyytiä metconissa ja tein loppuun vielä voimatreeninä leuanvetoja ja toes to bareja. Ei lainkaan hassummat puitteet noin pieneksi paikkakunnaksi!

Omien treenien lisäksi viikko sisälsi myös paljon penkkiurheilua, kun TV:stä katsottiin milloin Timanttiliigaa, milloin Kalevan Kisoja ja aina välillä CrossFit Gamesejakin. Onneksi sitä pääsee itsekin taas pian kisaamaan, Gamesit nimittäin herätti taas sellaisen motivaation ja kisaamisen palon, ettei hetkeen!

DSC01177

Tässä vielä treenipäiväkirja viime viikolta, yllättävän hyvät treenit sai tehtyä ilman saliolosuhteitakin! Onneksi ilmatkin suosi sen verran, että pääsi noita uintitreenejäkin vetämään useampana päivänä.

Maanantai

30 min uintia

Tiistai

AAMU:
10 kierrosta: 

2,5 min välein 50 m uinti (yht. 25 min)

ILTA:
3 kierrosta:

1 min KB maastaveto (2 x 20 kg kahvakuulat)
1 min lepo
1 min KB swing
1 min lepo
1 min KB tempaus
1 min lepo
1 min KB thruster
1 min lepo

Keskiviikko

5 kierrosta: 
50 tuplanaruhyppyä
100 m juoksu
10 burpeeta
100 m juoksu
– 2 min lepo kierrosten välissä –

Torstai

lepo

Perjantai

PÄIVÄ:
4 kierrosta:
400 m juoksu
10 m askelkyykkykävely (2 x 20 kg kuulat)
10 pistoolikyykkyä
10 m farmer’s carry (2 x 20 kg)
 – 3 min lepo kierrosten välissä –
+
5 x 5 tiukka leuanveto

ILTA:
5 x 100 m uinti

Lauantai

Aikaa vastaan:
10 KB punnerrus (kädet kuulien päällä)
10 KB swing (@ 20kg)
10 KB punnerrus
20 KB swing
10 KB punnerrus
30 KB swing
10 KB punnerrus
40 KB swing
10 KB punnerrus
50 KB swing
– swingit unbroken –

8 x 50 m uinti
1 x 100 m uinti

Sunnuntai

Uintivetoja:
6 x 50 m
1 x 300 m

DSC01384

Nyt kuitenkin iloisena takaisin omalle salille ja tankoon kiinni! Toivottavasti Karjalan Kovimmasta kuuluisi jo jotain lajipaljastuksia, meinaa nimittäin vähän alkaa jo jännittää..! :P Viime vuonnahan kaikki kisalajit julkaistiin jo etukäteen, saa nähdä miten tänä vuonna!

Read More

Kuukauden päästä kisataan

DSC01079

Muistan, miten vuosi sitten Karjalan Kovimmassa olin aivan täpinöissäni koko viikonlopun. En ollut edes ajatellut pääseväni kisoihin, mutta siellä sitä oltiin, elämäni toisissa crossfit-kisoissa ikinä! Vaikka lajit olivat täynnä omia heikkouksia, eikä mistään menestyksestä voinut haaveillakaan, nautin silti jokaisesta lajista ja hetkestä. Vajaan kuukauden päästä onkin ihan huippua palata Lappeenrantaan Kimpiselle kisaamaan, sillä ainakin viime vuonna nuo kisat olivat yksi oman kesän ehdoton kohokohta! Nyt sinne kentälle mennään toivottavasti myös vähän vahvempana, taitavampana ja kestävämpänä urheilijana kuin viime vuonna.

Kisat pidetään 12.-14. elokuuta, eli tässä on vajaa kuukausi aikaa valmistautua. Kunto tuntuu siinä mielessä hyvältä, että pidempiä treenejä jaksaa kyllä jauhaa ja kestävyys tuntuu olevan suhteellisen hyvällä mallilla juuri nyt. Sen sijaan sellainen terävyys on hieman kadoksissa, eikä lyhyissä treeneissä oikein tahdo saada vielä kaikkea itsestään irti. Toisaalta treenit on tuntuneet tässä parin viikon aikana melko nihkeiltä muutenkin, joten ehkä sitä on vaan pienen palauttelun tarpeessa.

Tulinkin nyt ainakin viikoksi meidän mökille lomailemaan ja tässä samalla tulee taukoa myös kovemmista treeneistä. Sen sijaan aion uida mahdollisimman paljon sekä keksiä myös jotain kahvakuula- ja juoksutreenejä. Ei ehkä mene ihan parhaalla mahdollisella tavalla tämä oma kisavalmistautuminen, sillä mökkiviikon jälkeen mulla on tasan yksi viikko jäljellä ennen kuin työt alkaa, jotka viekin sitten elokuusta eteenpäin yhdeksän tuntia joka arkipäivä. Saa nähdä miten sitä jaksaa työpäivien jälkeen vielä treenata ja onnistuuko kisaherkistelyt ollenkaan..! Toisaalta eipä tuota kisavalmistautumista jaksa stressatakaan ihan pilkulleen, oon jo onnellinen kun ylipäätään pääsin kisaamaan ja päätavoitteena on tänäkin vuonna vaan nauttia täysillä viikonlopusta ja kisojen tunnelmasta! Ainahan se olisi kiva, jos pystyisi parantamaan kisoissa omaa karsintasijaansa (30.), mutta sen näkee sitten mitä lajeja on vastassa ja mihin sitä pystyy! :)

Read More

Karjalan Kovin 2016 karsinta

Siitä asti kun tajusin, etten tule helmikuun Winter Wariin kisapaikkaa saamaan, on mulla ollut tavoitteena tämän kesän Karjalan Kovin. Viime viikon maanantaina julkaistiin kisojen karsintalaji ja tuloksia on aikaa syöttää vielä tämä päivä. Päätin jo etukäteen tekeväni lajin kahdesti, sillä tulosta saa lähes aina parannettua toisella kerralla ja niin kävi nytkin. Nyt vaan jännätään mihin oma tulos riittää karsintojen leaderboardilla..! Mukaan pääsee 50 parasta miestä ja naista plus masters-urheilijat, lopulliset tulokset julkaistaan ensi maanantaina.

f7130496mv

f7377472

f9792064mv

Laji 1

10 min time cap:
2000 m soutu
ME C2B (maksimimäärä rinta tankoon -liikettä)

Laji 2 (alkaa heti ensimmäisen lajin jälkeen)

7 min time cap:
Maasta kyykyn kautta pään yläpuolelle:
10 x 40 kg
8 x 50 kg
6 x 57,5 kg
4 x 65 kg
ME x 70 kg

Ensimmäinen laji meni mulla hyvin, soutu tuntui hyvältä eikä sen jälkeenkään tuntunut erityisen pahalta. Sen perään tuli tehdä vielä niin monta chest to baria, kuin jäljellä olevassa ajassa ehti. Myös C2B:t kulki hyvin, enkä onneksi tehnyt yhtään no-repiä (hylättyä toistoa). Lajin tulos on chest to barien määrä, jotka ehtii vielä soudun jälkeen tekemään ja ’tie break’ soudun aika, jolla ratkaistaan paremmuus jos usealla on sama määrä C2B. Oma tulos tässä oli 30 toistoa (ja soutu 7.51).

Chest to barien jälkeen pitikin lähteä suoraan toiseen lajiin, jossa tuli vapaalla tyylillä nostaa tanko maasta kyykyn kautta ylös pään päälle. Ensimmäiset kymmenen tuli tehdä 40 kilolla, seuraavat kahdeksan 50 kilolla jne., ja jos pääsi 70 kiloon asti, suoritettiin sillä maksimimäärä, mitä annetussa ajassa (7 min) vielä ehti. Tämä oli jo todella raskas laji ja sitä tehdessä tuntui, että joudun kasaamaan itseni jokaisen toiston jälkeen uudestaan ja nojailinkin polviin ihan luvattoman paljon. Jotenkin sain kuitenkin tehtyä kaikki toistot vielä 57,5 kilolla, eli tästä lajista sain tulokseksi 24 toistoa.

f20143168mv

f27049024mv

f25344320

Ainoa pelastus koko karsintalajissa oli kahden ensimmäisen osion jälkeen tullut kolmen minuutin tauko. Olin jo toisen lajin jälkeen aivan loppu ja sen perään olikin pakko ottaa lyhyt välikuolema ennen viimeistä lajia. Makasin maassa haukkomassa happea, kunnes oli pakko ryhdistäytyä ja saada pää (ja keuhkot) yhteistyöhön vielä viimeistä lajia varten.

Laji 3

8 min AMRAP:
10 tempausta @35kg
10 bar over burpeeta
30 tuplanaruhyppyä

Karsintalajin viimeisessä osassa tuli suorittaa niin monta kierrosta ja toistoa kuin ehti kahdeksassa minuutissa. Ensimmäinen liike oli tempaus 35 kilolla, jonka sai ottaa ”raakana” eli ilman kyykkyä. Paino oli onneksi melko kevyt, joten sen kanssa ei ongelmaa. Pahinta tässä lajissa oli burpeet, joissa piti vaan koittaa käskyttää itseään liikkeelle. Burpeiden jälkeen tuli tehdä vielä 30 tuplanaruhyppyä, kunnes kierros alkoi taas alusta. Ensimmäisen yrityksen jälkeen olin asettanut tavoitteeksi saada kolme täyttä kierrosta, mutta pakko se oli todeta toisenkin yrittämän jälkeen, ettei kunto vaan tällä hetkellä riitä sinne asti. Viimeisillä sekunneilla ehdin hyppimään vielä kolme tuplaa, mutta siihen se sitten jäikin, eli tulokseksi sain 123 toistoa.

f28819968mv

f28865344

Olo koko rutistuksen jälkeen oli noh, aika kamala! :D Luulin, että pystyisin kolmannessa lajissa yksinkertaisesti vaan käskyttämään itseäni liikkeelle niin, että ehtisin vielä hyppimään ne kolmannen kierroksen tuplat, mutta ei sitä vaan kyennyt! Ensimmäiseen kahteen osioon olenkin tyytyväinen, mutta viimeinen jäi edelleenkin vähän harmittamaan. Tuplista olisi saanut helppoja toistoja, enkä olisi tarvinnut kuin ehkä 20 sekuntia lisää, niin olisin todennäköisesti saanut ne kaikki. Mutta tällä mennään ja jos ei kisapaikkaa näillä näytöillä irtoa, niin eipä ole mitään jossiteltavaakaan. Parempaan en tällä kunnolla olisi pystynyt!

Kuvat: Mikko Palosaari / @burnisland

Read More