Mistä motivaatio, kun ei vaan huvita?

Karjalan Kovimman jälkeen mulla oli ihan älytön motivaatio treenaamista ja kisaamista kohtaan. Ajomatkalla kisoista kotiin haaveilin jopa siitä, miten siistiä olisi jättää kaikki muut hommat hetkeksi ja keskittyä pelkästään treenaamiseen, elää niin kuin oikea urheilija. Halusin vaan palautua kisoista mahdollisimman nopeasti ja päästä taas salille kehittämään omia heikkouksia ja kuntoa ylipäätään. Hetkellisesti oli jopa vaikea käsittää, miten muka joskus voi edes olla sellainen fiilis, ettei salille huvitakaan mennä. No, tämän syksyn aikana tuon fiiliksen on kyllä muistanut taas useampaankin kertaan..

Tässä vuosien varrella olen kuitenkin päätynyt siihen pisteeseen, ettei sitä hetkellistä motivaatiota tarvitse edes löytyä, jotta treenaamaan tulisi lähdettyä. Pohjimmainen motivaatio siitä, että haluan kehittyä urheilijana ja päästä kilpailemaan Suomen huipulla crossfitissa, riittää kyllä saamaan mut salille niinä huonoina ja laiskoinakin päivinä. Eikä siitä oikeastaan tarvitse edes muistuttaa itseään, se vaan on tuolla takaraivossa ja ikään kuin ohjaa toimintaa automaattisesti.

IMG_9371

Parasta, mitä motivaatiollesi voit siis tehdä, on keksiä itseäsi innostava ja sinut sytyttävä tavoite. Ei mikään epämääräinen, liian helppo tai jonkun toisen asettama, vaan sinusta itsestäsi lähtöisin oleva, tarpeeksi haastava ja ennen kaikkea tarpeeksi innostava tavoite! Motivaatio tuon tavoitteen saavuttamiseen tulee olla suurempi, kuin ne väsymyksen ja laiskotuksen tunteet, joita tulet joka tapauksessa kohtaamaan, sillä vain sen avulla treeneihin tulee lähdettyä silloinkin, kun ei huvita. Ihminen nyt vaan sattuu olemaan sen verran rationaalinen, että sille yksinkertaisesti täytyy olla jokin syy, miksi sunnuntaiaamuna klo 7.00 pitäisi muka nousta treenaamaan, kun väsyttää ja on pimeää ja vettäkin sataa kaatamalla.. Hyvä itsekuri ja päättäväisyys auttavat tietysti jonkin verran, mutta kenet tahansa saa kyllä liikkeelle, kunhan siihen vain on olemassa jokin tarpeeksi tärkeä syy.

Tavoitteen lisäksi ja tavallaan siihen liittyenkin, mulla toimii motivaattorina joskus myös kokonaiskuvan miettiminen. Ei ala selittelemään, että ”eihän se nyt haittaa, jos yhden treenin jättää välistä…”, vaan miettii, miten lopulta se yksikin treeni liittyy kaikkiin niihin harjoittelutunteihin, joita olet jo tehnyt ja jotka kokonaisuutena vie sinua eteenpäin. Loppujen lopuksi, ei keho muista oliko treeneissä kivaa vai ei, se muistaa vaan sille annetun fyysisen ärsykkeen ja ainoastaan tarjoamalla noita ärsykkeitä tarpeeksi, voi suorituskyvyssä tapahtua selvää kehitystä.

Joskus motivaation herättelemiseksi voi muokata myös itse treeniä houkuttelevammaksi. Teekin vain kaikkia lempiliikkeitäsi, vaikka ohjelmassa lukisikin muuta tai etsi jotain täysin uusia juttuja, joita voisit treenissä kokeilla. Joskus ne on nimenomaan ne rutiinit, jotka syö motivaatiota, mutta tällöin on vaan astuttava ulos sieltä omasta laatikosta, totutuista tavoista, ja keksittävä jotain uutta. Treeni on muutakin, kuin se sama 7 km lenkki samaa reittiä pitkin, tai sama jalkatreeni samoja liikkeitä käyttäen. Kokeile uutta ja ”salli” itsesi tehdä välillä jotain mitä et normaalisti tekisi. Älä keskitykään vain heikkouksiin, vaan treenaa asioita, joissa olet jo hyvä. Teekin treeni vain 70%:lla normaalipainoista tai vaihda kovatehoinen intervalliveto rentoon peruskestävyystreeniin. Ts. keksi jotain sellaista, mikä ei tunnukaan niin vaikealta suorittaa ja minkä avulla saisit itsesi innostettua lähtemään liikkeelle!

weights

Tai sitten voit yksinkertaisesti sopia treenit kaverin kanssa. Itselleen tehdyt lupaukset voi helposti pettää kevyinkin mielin, mutta kaverille tehdystä lupauksesta ei todellakaan luisteta! Etenkin aamutreeneihin lähteminen on niin paljon helpompaa, kun on sopinut treenit etukäteen kaverin kanssa, eikä halua tehdä toiselle ohareita. Jos salille ei ole mikään ”pakko” mennä, niin mä ainakin helposti vaan käännän kylkeä ja jatkan unia, vaikka kuinka olisin illalla suunnitellut lähteväni!

Tässä siis jotain keinoja hetkellisen motivaatiopuutoksen selättämiseen, mutta jos tuntuu, ettei treeni tunnu oikein ikinä huvittavan ja aina täytyy tehdä hirveästi hommia motivaation löytämiseksi, niin kannattaa miettiä, onko oma laji tai tavoite sittenkään itselle oikea. Suurimman osan ajasta treenaamisen pitäisi kuitenkin tuntua mielekkäältä, vaikka hetkellisiä motivaatiokuoppia varmasti tuleekin kaikilla vastaan. Ja jos siltä tuntuu juuri nyt, niin muista: you’re not alone !

 

Read More